Case

Timmi ja CSIT esittävät: Smart City visio 2032

·
4.8.2022
·
Lataa koko juttu PDF-tiedostona
Mahtavaa! Tässä on juttu PDF-tiedostona. Jos latauksessa on ongelmia, niin pistä rohkeasti viestiä osoitteeseen myynti@timmi.fi.
Avaa ja lataa PDF
Jokin meni pieleen. Viitsisitkö vielä tarkistaa kentät.
  • Projektin seikkaperäinen läpikäynti.
  • Mitä tuloksia saatiin aikaan.
  • Ei automaattista uutiskirjettä.
  • Helppo näyttää johtoryhmälle.
Timmi Quote mark

Käytetyt ominaisuudet

No items found.

Timmin ja CSIT:n yhteinen tavoite on poistaa esteitä palvelujen luomisen ja saavuttamisen tieltä. Visiona on älykäs kaupunki, joka palvelee paremmin kaikkia.

Smart City = elinvoimainen kunta

Smart City yhdistetään vahvasti teknologiaan, mutta se on paljon muutakin. Se on parempaa ja joustavampaa palvelua kuntalaisille tehokkaammin ja järkevämmin tuotettuna.

Älykkäiden kaupunkien suunnittelussa tarvitaan uudenlaista ja asiakaslähtöistä yhdessä kehittämistä sidosryhmien kanssa. Liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen sekä palvelujen kehittämisen asiantuntija CSIT Finland Oy:n liiketoimintajohtaja Antti Kaihovaara näkee, että teknologioita hyödyntämällä voidaan tuottaa parempaa palvelua kuntalaisille:

“Kuntien on pystyttävä tarjoamaan asukkaille elämisen helppoutta ja hyvinvointia, sekä luotava yrityksille mahdollisuuksia toimia – ja sitä kautta elämää kaupungin alueelle. Smart City on älykäs kaupunki, joka on palveleva, viihtyisä ja yhteisöllinen.”

Timmin ja CSIT:n visiossa tulevaisuuden kaupungista palvelujen joustavuus ja saavutettavuus ovat keskeisessä asemassa. Tavoitteena on palvelujen luomisen ja saavutettavuuden helpottaminen.

“Ajatuksena on mahdollistaa palvelun käyttäjille palvelujen luominen, koska silloin palvelu on juuri sitä, mitä halutaan. Saavutettavuudella taas viitataan siihen, että nämä palvelut ja tilat ovat kuntalaiselle myös helposti löydettävissä.”, Timmi Software Oy:n myyntijohtaja Jani Asikainen tiivistää.
“Kuntalaisena voisin kommentoida, että Smart City kehityksen kautta meillä on neljännesvuosittain lähetettävän “Kaupungissa tapahtuu” -lehden sijaan ajantasainen ja sähköinen tapahtumakalenteri, jonka kautta voin ilmoittautua tai tehdä varauksia laitteesta riippumatta.”, Kaihovaara lisää.

Visio 2032 yhdistää identiteettejä, tiloja ja palveluita

Tilojen saaminen kuntalaisten luovaan käyttöön edellyttää, että identiteetinhallinta on kunnossa. CSIT Finland Oy toimii identiteetinhallinnan, käyttövaltuushallinnan ja pääsynhallinnan ratkaisujen asiantuntijana, toimittajana ja kehittäjänä.

Identiteetti liitetään asukkaaseen tai henkilöön, ja se mahdollistaa kohdistetut ja yksilölliset palvelut. Kaihovaara kertoo, että identiteetit saavat rooleja esimerkiksi työn, jäsenyyden tai kiinnostuksen mukaan:

“Kunta voi antaa roolin palvelutarpeen pohjalta ja toisaalta käyttäjä voi luoda roolin kiinnostuksen perusteella. Rooleille annetaan oikeuksia palveluihin, kuten käyttöoikeuksia palveluun tai pääsyoikeuksia tiloihin.”

Roolien hallinnointiin tarvitaan identiteetinhallintaa, jotta voidaan määrittää, kenellä on oikeuksia mihinkin tiloihin tai palveluihin.

“Identiteetinhallinnalla automatisoidaan roolien hallintaa, joka olisi manuaalisena työnä hankalaa. Rooleilla voi olla kertaluonteisia tai sopimuspohjaisia oikeuksia, esimerkiksi liikuntakerhon puheenjohtajana sinulla voi olla oikeus joihinkin tiloihin.”, Kaihovaara selittää.

Kaiken takana toimiva identiteetinhallinta on lopulta käyttäjälle näkymätöntä. Silloin kun se on automatisoitu, se ei vaadi myöskään kunnalta tai järjestelmän käyttäjältä raskasta käsin tehtävää työtä.

identiteetinhallinta liittyy palvelujen luomiseen ja käyttämiseen

Tunnistautuminen ja tilavaraus takaavat sujuvan tilojen käytön

Kun identiteetinhallinta on kunnossa ja tiedetään, millä oikeuksilla kukin missäkin alustalla liikkuu, pitäisi seuraavaksi tilojen tai resurssien olla helposti saavutettavissa ja löydettävissä. Timmi Software Oy:n toiminnan ytimessä ovat resurssien ja tilanhallinnan ratkaisut.

“Sähköinen kulunvalvonta mahdollistaa kuntalaisille tilojen vapaamman käytön, kun tunnistautuminen ja oven avautuminen tapahtuu esimerkiksi tilavarauksen yhteydessä saadulla PIN-koodilla. Toisaalta se mahdollistaa kunnille ja tilojen tarjoajille mahdollisuuden varmistua, kuka tiloja käyttää. Tarkat säännöt ja hyvä valvonta ovat keskeisiä, kun resurssien käyttöä vapautetaan.”, Asikainen painottaa.

Kulunvalvonta tuo mukanaan helppokäyttöisyyden. Samalla tilojen käyttöaste nousee, mikä on kustannusten ja resurssien kannalta järkevää.

“Nykyään resurssit eivät ole tehokkaassa käytössä eli tässä mahdollistetaan samalla tilojen käyttöasteen nostoa. Mikäli käyttöastetta saadaan paremmaksi, niin kokonaiskulut pienenevät. Vaikka keskeistä on palvelun parantaminen, tuskin ketään haittaa olla maksamatta tyhjistä seinistä.”, Asikainen pohtii.

Lopulta tarvitaan enää helppo alusta palvelujen perustamiseen. Asikainen haastaa kunnat mukaan rakentamaan tulevaisuuden kaupunkia:

Kunnat voivat tarjota ekosysteemin, mihin palvelunkäyttäjien on mahdollista lähteä tarjoamaan palveluita. Voidaan ajatella, että myös järjestelmillä on identiteettejä, joiden avulla ne keskustelevat keskenään – vaihtavat siis tietoa. Jos viedään vielä pidemmälle, niin järjestelmät keskustelevat myös henkilön identiteetin kanssa. Silloin meillä on jo isompi kokonaisuus, oikea ekosysteemi, jossa tilat ovat ihanteellisessa käytössä turvallisesti.”

Pian kaikki leipovat yhdessä?

Smart City visiossa 2032 kyse ei ole vain teknologisista kyvykkyyksistä, vaan uudenlaisesta ajattelutavasta. Kun mahdollistetaan yhden palvelunkäyttäjän tuottama leivontakurssi, ollaan pitkällä tähtäimellä tilanteessa, jossa kaikki leipovat.

“Ajatellaan, että Ulla-mummo haluaa järjestää pullakurssin. Hän varaa kaupungilta kotitalousluokan kurssille, johon kuntalaiset voivat ilmoittautua. Samasta paikasta voisi hoitaa maksuliikenteen ja muut oheispalvelut tai tuotteet, joita pullakurssin järjestäminen vaatii. Näin mahdollistetaan pitkällä tähtäimellä palvelukokonaisuuksien tuottaminen!”, Asikainen visioi.

Kaihovaara nostaa esille, että tämänkaltaisia palveluita on saatavissa ja toteutettavissa jo tänä päivänä, mikä näkyy esimerkiksi älykkään asumisen ratkaisuissa:

“Asukkaalla on roolinsa myötä pääsy omaan asuntoon ja taloyhtiön pesuhuoneeseen, kerhotilaan tai autohalliin. Siivoojilla on roolinsa vuoksi erilaisia oikeuksia rakennuksessa liikkumiseen. Nykyäänkin palvelut saattavat muuttua sisältöjen ja hinnoittelun osalta esimerkiksi sen mukaan, oletko asukas vai ulkopaikkakuntalainen.”

Nykyisessä palvelumuotoilun mallissa kuntalainen on vielä hyvin usein lähtöpisteessä eli palveltava. Sähköisten työvälineiden käyttöönoton myötä yhä useammasta kuntalaisesta on tullut käyttäjiä. Älykästä kaupunkia eteenpäin viemällä pyritään siihen, että kuntalaisesta tulee tuottaja tai kehittäjä.

“Tämä on kuntien toimintaa tehostavaa. Kun toimintaa tehostetaan, saadaan kuntien kustannuksia laskettua.”, Asikainen pohtii.
“Kun Smart City on kunnossa, on kunta myös vetovoimaisempi. Viihtyvä kuntalainen on hyvinvoiva kuntalainen.”, Kaihovaara kiteyttää.

---

Esittelimme Smart City visiotamme webinaarissa 9.6.2022. Pääset seuraamaan tallennetta täältä.

Klikkaamalla "Hyväksyn kaikki evästeet" hyväksyt, että evästeet tallennetaan laitteellesi parantamaan sivuston navigointia, analysoimaan sivuston käyttöä ja tehostamaan mainontaamme. Lue lisätietoja evästepolitiikastamme.
cookies